Eilen oli Venkun kylpypäivä. Ja historiallinen sellanen. Nimittäin ei tarvinnu itkeä, karjua eikä muutenkaan huutaa yhtään! Jihuu. Jospa tämä tästä alkaa luonnistua. Aikaisemminhan ollaan rääytty naama punasena. Kyllä tästä taitaa (toivottavasti) vesipeto kehkeytyä.
Sosetta annetaan nyt kaks kertaa päivässä. Aamupäivällä ja iltapäivällä. Kerrallaan syö noin 1/3 pientä purkillista. Toiveena olis saada yö uniin taas pituutta lisää. Voi kumpa sais kerrankin nukkuu kokonaisen yön. Tokihan ukko kultani voisi yöllä syöttää. Mutta korviketta ei oo annettu koska sitä ei oo tarvittu enkä sitä myöskään haluu antaa. Ja lypsämällä multa ei tuu kun pari pisaraa. No kyllä kait se vielä joskus nukkuu...
Ja kaikesta tästä väsymyksestä huolimatta mulla on vauva kuume!!! Siis järetöntä. No todellakaan ei olla kakkosta vielä yrittämässä. Mutta haaveissa se jo on. Venkku tuntuu toisinaan niin isolta vaikka pikkiriikkinen vielä onkin.
Päivät tahtoo olla aika pitkii kun mies on 12-20 töissä ja siihen vielä työmatkat päälle. Kauppa reissut tuo vaihteluu.. Kavereillakin on omat menonsa.. mut sellasta se on.. Melkosta ruikutusta taasen tää mun teksti. taidan lähtä laittaan jotain hyvää sapuskaa niin jospa se päiväkin siitä kirkastus.
ps. Käsityö/askartelu rintamalla ei taida tänään(kään) valmistuu mitään.
Ihme saamattomuutta ilmassa!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti